Pikku hiljaa ollaan yksikseen treenattu. Nyt ajeltiin Järvenpäähän treenaamaan porukassa.

Paikalla makuu: HIENOSTI! Kokonaisena liikkeenä. Ainoastaan istumaan nousua piti namilla auttaa. Ihan irti oltiin.

Luoksetuloa: Todella vauhdikkaasti, taas namilla autto perusasentoon.

Liikkeestä maahanmeno: Tehtiin vaan ihan pikkuisen. Nätisti tippui tyttö maahan.

Kiireisin viikon jälkeen ajoin jälleen Aptukseen. Olin varautunut kunnon nakkisatsilla. Iza alkaa tajuta miksi täällä käydään. Ottaa kontaktia jo nätisti. Perusasennossa todella hakemista, ei halua tulla lähelle paineistuu helposti. Malttoi olla paikallamakuussa vaikka Hula teki ohjattua noutoa vieressä! Maahanmenot ensimmäistä kertaa nopeita ja täydellisiä. Seuraaminen edelleen hakemista. En uskalla vielä pitää irti hallilla, ettei mene häiritsemään muiden harjoituksia.

Sain tarpeekseni "pimeätreeneistä" ja oli ihanaa lähteä Hyvinkään Aptuksen koirakylpylän harrastushallissa. Edistystä! Ensimmäistä kertaa koira haki lähes koko ajan kontaktia. Parin askeleen seuraamiset sujuivat hyvin. Jopa maahan tipputtiin nopeasti ja kokonaan :) Palkaksi uimaan!

Hmmm... Harjoittelenkohan minä tahallani pilkkopimeässä, etten nää mitä toi tekee. Otettiin taas sivulle tuloa. Tarjosi sitä jopa kerran.  Paikallamakuu ei onnistunut, nousi noin 25 sek kohdalla. Pitänee palata taas vähän takaisinpäin. Seuraaminen 2 askelta, palkka, 2 askelta palkka. Ihan ok kai. Lopulta vähän leikittiin. Kovasti toi hyörii ja pyörii, mutta tuosta taistelusta ei tahdo tulla mitään. Iskee kyllä kiinni, mutta lähes heti irti. Jos päästän lelun kanssa juoksemaan ei taatusti millään maannittelulla tuo sitä luokse, jos lähden poispäin koira kyllä seuraa, mutta lelu jää. Sisällä toi taas joskus saattaa tuodakin lelua minulle, mutta harvoin sielläkään, koska sisällä yleisesti kaikki lelut ovat Mirkjen.

Tämä Suomen talvi on masentavaa... pimeää ja kylmää. Mitään treenikenttää en ole löytänyt kävelymatkan päästä, joten pihalla nyt harjoitellaan. Sivulletulo edestä ei onnistu edelleenkään. Koira ei ilman käsiavustusta edes lähde yrittämään. Samoin maahanmeno. Menee joko todella hitaasti tai jättää kyynärpäät ilmaan. Käsiohjauksella vauhdikkaasti. Paikallamakuu sujui puoli minuuttia loistavasti, vaikka pihavalo pimeni kesken paikallamakuun, koira ei noussut. Otettiin myös seisomaan jäämistä vähän. Se meni oikeastaan yllättävän hyvin. Jotain hyötyä näyttelykoiran omistamisesta :) Lopeteltiin leikkiin nahkapatukalla. Suostuu leikkimään vain hyvin vähän aikaan, mutta kai se siitä.

Ja toki lopuksi oli pakko ottaa myös nouto ja luoksetulo sekä vähän seuraamista vanha-rouva Mirkjen kanssa. Hän kun jää raivoissaan huutamaan aina kun teen jotain nuoremman kanssa.

Saatiin pari päivää sitten ikäviä uutisia. Mirkjen emä nukkui ikiuneen paria päivää ennen 14-vuotis syntymäpäiväänsä. Samalla joutui lähtemään äkilliseen ja uusiintuneeseen kohtutulehdukseen sairastunut Mirkjen täyssisko Rella. Jäämme kaipaamaan ja otamme osaa kasvattaja Liisan suruun...