Tämä Suomen talvi on masentavaa... pimeää ja kylmää. Mitään treenikenttää en ole löytänyt kävelymatkan päästä, joten pihalla nyt harjoitellaan. Sivulletulo edestä ei onnistu edelleenkään. Koira ei ilman käsiavustusta edes lähde yrittämään. Samoin maahanmeno. Menee joko todella hitaasti tai jättää kyynärpäät ilmaan. Käsiohjauksella vauhdikkaasti. Paikallamakuu sujui puoli minuuttia loistavasti, vaikka pihavalo pimeni kesken paikallamakuun, koira ei noussut. Otettiin myös seisomaan jäämistä vähän. Se meni oikeastaan yllättävän hyvin. Jotain hyötyä näyttelykoiran omistamisesta :) Lopeteltiin leikkiin nahkapatukalla. Suostuu leikkimään vain hyvin vähän aikaan, mutta kai se siitä.

Ja toki lopuksi oli pakko ottaa myös nouto ja luoksetulo sekä vähän seuraamista vanha-rouva Mirkjen kanssa. Hän kun jää raivoissaan huutamaan aina kun teen jotain nuoremman kanssa.

Saatiin pari päivää sitten ikäviä uutisia. Mirkjen emä nukkui ikiuneen paria päivää ennen 14-vuotis syntymäpäiväänsä. Samalla joutui lähtemään äkilliseen ja uusiintuneeseen kohtutulehdukseen sairastunut Mirkjen täyssisko Rella. Jäämme kaipaamaan ja otamme osaa kasvattaja Liisan suruun...